Maidon proteiiniallergia vai laktoosi-intoleranssi: mikä on ero?

Mikä ero on ruoka-allergialla ja ruoka-intoleranssilla?

Ruoka-allergiat

Ruoka-allergia on immuunijärjestelmän reaktio, joka laukeaa pian tietyn ruoan syömisen jälkeen. Immuunijärjestelmän toimintahäiriö aiheuttaa puolustusreaktion aineille, jotka vaikuttavat vaarattomilta, mutta jotka tunnistetaan virheellisesti tunkeilijoiksi. Nämä tunkeilijat ovat yleensä proteiineja, joita esiintyy luonnostaan elintarvikkeissa. Näitä voivat olla esimerkiksi munien, maapähkinöiden tai maidon proteiinit, kuten lehmänmaitoproteiiniallergian (CMPA) tapauksessa.

Myös vuohenmaito sisältää proteiineja, jotka voivat aiheuttaa allergioita. Muuten, CMPA:n taustalla olevat pääproteiinit ovat hyvin samankaltaisia kuin vuohenmaidossa esiintyvät proteiinit. Tämän seurauksena yli 90 % CMPA:ta sairastavista lapsista on allergisia myös vuohenmaidon proteiineille1. Tätä kutsutaan ristireaktiivisuudeksi.

Maidon proteiiniallergiassa ilmenee useimmissa tapauksissa hengitystieoireita (nenän vuotaminen, hengityksen vinkuminen) tai iho-ongelmia (ihottuma).

Ruoka-aineyliherkkyys

Ruoka-intoleranssi johtuu yleensä entsyymipuutoksesta. Kehossamme olevat entsyymit pilkkovat syömämme ruoan sisältämiä ravintoaineita (proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja). Jos entsyymistä on puutetta, keho voi kokea vaikeuksia tietyn ravintoaineen sulattamisessa, ja ruoansulatusongelmia (kuten vatsakipua ja ripulia) voi ilmetä 30 minuutin ja muutaman tunnin kuluessa ruoan nauttimisesta.

Tarkemmin sanottuna laktoosi-intoleranssi liittyy laktaasi-nimisen entsyymin puutteeseen; tämä entsyymi pilkkoo maidon pääsokerin – laktoosin. Tämä puute aiheuttaa epämiellyttäviä ruoansulatusongelmia, kuten turvotusta.

Laktoosi-intoleranssissa nautittu laktoosi ei hajoa laktaasin vaikutuksesta, vaan se päätyy paksusuoleen täysin muuttumattomana, missä suolistofloora fermentoi sen. Tämä fermentaatio tuottaa suolistokaasuja, jotka puolestaan aiheuttavat epämiellyttäviä oireita (turvotus, ilmavaivat ja/tai ripuli jne.).

Mistä tiedän, olenko allerginen maitoproteiineille vai laktoosi-intolerantti?

Molemmissa tapauksissa on välttämätöntä saada lääkäriltä lopullinen diagnoosi, jotta:

• Vältät maitotuotteiden poistamista ruokavaliosta ilman lääketieteellistä syytä.
• Opit hallitsemaan ruokavaliotasi oikein ja ymmärrät täysin, mitä elintarvikkeita sinun tulee välttää.

Maidon proteiiniallergian diagnosointi

Maidon proteiiniallergian diagnoosin on tehtävä erikoistunut allergologi. Diagnoosiin kuuluu kysymyssarja, perusteellinen kliininen tutkimus ja ruokailutottumusten kartoitus. Tämän jälkeen tehdään ihokokeita ja mahdollisesti otetaan verinäyte.

Maidon proteiiniallergian diagnosointi allergologin toimesta

Laktoosi-intoleranssin diagnosointi

Laktoosi-intoleranssin diagnoosi tehdään lääkärin valvonnassa laktoosinsietokokeella. Koe tehdään tyhjään vatsaan mittaamalla uloshengitetyn vedyn määrää (joka heijastaa laktoosin käymisen seurauksena syntyvien suolistokaasujen määrää).

Voinko jatkaa maitotuotteiden käyttöä, jos minulla on laktoosi-intoleranssi tai maitoproteiiniallergia?

Lehmänmaitoproteiiniallergian (CMPA) tapauksessa jopa pieni määrä lehmänmaitoproteiinia voi laukaista reaktion. Siksi on välttämätöntä noudattaa tiukkaa ruokavaliota, jonka tavoitteena on välttää kaikkia elintarvikkeita, jotka saattavat sisältää lehmänmaitoproteiineja.

Tämä koskee suoraan lehmänmaitoa ja lehmänmaidosta valmistettuja maitotuotteita sekä kaikkia muita elintarvikkeita, joiden ainesosaluettelossa mainitaan maitoproteiineja. Siksi on erittäin tärkeää, että lehmänmaitoproteiiniallergikot lukevat huolellisesti kuluttamiensa elintarvikkeiden pakkausmerkinnät.

CMPA-potilaiden on luettava huolellisesti kuluttamiensa elintarvikkeiden pakkausmerkinnät.

Lisäksi lehmänmaitoproteiineille allergiset henkilöt eivät saa korvata lehmänmaitoa vuohen- tai lampaanmaidolla ilman lääkärin ohjeita, sillä tällöin voi ilmetä ”ristireaktiivisuutta”.

Tietyt ruoka-allergiat kuitenkin häviävät spontaanisti iän myötä. Näin on suurimmassa osassa maito-, muna- ja kala-allergioita. Tämän seurauksena lehmänmaitoproteiini-allergiat häviävät suurimmalta osin pikkulapsilta, kun he täyttävät kolme vuotta. Maitotuotteita voidaan tällöin ottaa uudelleen käyttöön asteittain lääkärin valvonnassa.

Laktoosi-intoleranssin tapauksessa tiukkaa ruokavaliota, jossa maitotuotteet suljetaan kokonaan pois, ei tarvita, ja tähän on useita syitä:

• Yhtäältä laktoosi-intoleranssista ei tiedetä aiheutuvan epämiellyttävien ruoansulatusongelmien lisäksi mitään haitallisia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.
• Toisaalta laktaasipuutoksesta (laktoosia hajottava entsyymi) kärsivillä henkilöillä tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että jopa 7 g:n laktoosiannos kerralla voitiin sietää ilman ylimääräisiä ruoansulatusoireita verrattuna erityisen ”laktoosittoman” maidon nauttimiseen.
• Lopuksi on syytä huomata, että monet maitotuotteet sisältävät tuskin lainkaan laktoosia, kuten kypsytetyt juustot.

Tärkeimmät muistettavat seikat

Maitoproteiiniallergian ja laktoosi-intoleranssin tärkeimmät erot

Molemmissa tapauksissa on kaksi erittäin tärkeää seikkaa, jotka on syytä muistaa:

1. Lehmänmaitoproteiineille allergiset henkilöt eivät saa korvata lehmänmaitoa vuohenmaidolla ilman lääkärin ohjeita.
2. Laktoosi-intoleranssin tapauksessa sinun ei tarvitse poistaa maitoa tai maitotuotteita ruokavaliostasi, olivatpa ne sitten valmistettu lehmän-, vuohen- tai lampaanmaidosta.

1 Bellioni-Businco B., Paganelli R., Lucenti P., Giampietro P.G., Perborn H., Businco L., 1999. Vuohenmaidon allergeenisuus lehmänmaitoallergisilla lapsilla. J Allergy Clin Immunol., 103(6):1191–1194.